Elintapojen vaikutus dementiaan ja syöpään

Diabetes ja metabolinen syndrooma on yhdistetty suurempaan riskiin sairastua syöpään ja Alzheimerin tautiin. Molemmissa taudeissa kriittiset stepit taudin kehittymisessä on yhdistetty insuliiniin ja verensokeriin. Alzheimerin taudin riskitekijöihin kuuluu korkea verenpaine, ateroskleroosi (verisuonten kalkkeutuminen), tupakointi ja lipoproteiini apo E4 esiintyminen, joka on geneettinen tekijä ja yhdistetään myös sydäntautiriskiin. Useat Alzheimerin tutkijat ovat olettaneet Keysin rasvahypoteesin olevan totta, joten on usein ehdotettu, että kolesteroli ja tyydyttyneet rasvat ovat yhteydessä taudin syntyyn. Koska Keysin teoria oli kuitenkin väärä ja sydäntaudit yhdistetään metaboliseen syndroomaan eli insuliini- ja verensokeritasoihin, oletus on,  että samat tautitekijät ja prosessoidut hiilihydraatit ovat osana myös Alzheimerin taudin synnyssä. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla on noin kaksinkertainen riski saada  Alzheimerin tauti verrattuna ei-diabeetikkoihin.

Tutkijoiden mukaan vähintään 75-80% syövistä olisi ehkäistävissä elintavoilla. 1981 Oxfordin yliopiston tutkijat (Doll & Peto) julkaisivat tutkimuksen, jonka kaksi tärkeintä päätelmää olivat seuraavat: ihmisen aiheuttamat kemikaalit  mm. saasteet ja lisäaineet aiheuttavat vain pienen osan syövistä, kun taas ruokavaliolla on suurin merkitys syövän synnyssä. 1970-luvulla syövän ja ruokavalion yhteyttä tutkiva tutkimus keskittyi lähes yksinomaan rasvaan, punaiseen lihaan, suolaan, savustettuihin/suolattuihin tuotteisiin sekä kasvisten, hedelmien ja vitamiinien suojaavaan vaikutukseen. Kasvissyöjien ja erään uskontokunnan (Seventh-Day Adventists) alhaista syöpätasoa käytettiin todisteena lihan karsinogeenisestä vaikutuksesta ja kasvisten sekä hedelmien suojaavasta ominaisuudesta (vaikkakin Seventh-day adventistien keskuudessa suolistosyövän esiintyvyys ei ollut sen alhaisempi kuin esimerkiksi mormoneilla).

1990-luvun loppuun mennessä kliinisissä kokeissa ja seuraamistutkimuksissa ei ole pystytty todistamaan yhteyttä kolesteroli-rasva- ja kuituhypoteesille sekä syövälle. Tutkimuksissa ei ole myöskään todistettu, että punainen liha aiheuttaisi syöpää (tutkimuksissa punainen liha korvattiin hedelmillä, kasviksilla ja täysjyväviljoilla, mutta niissä ei voitu osoittaa, että rasva aiheuttaisi rintasyöpää tai että kuitu suojaisi suolistosyövältä). 1970 ja 1980-luvulla alkoi ilmaantua tutkimuksia, joiden mukaan alhainen kolesterolitaso oli yhteydessä suurempaa riskiin sairastua syöpään. Erityisesti suolistosyövän todettiin lisääntyneen miehillä, joilla oli alhainen kolesterolipitoisuus.

1980-luvulla julkaistiin Nurses Health Study, jossa seurattiin 89.000 naista ja heidän ruokailu-, elämäntapatottumuksia sekä sairastapauksia. Tutkimuksessa todettiin, että mitä vähemmän rasvaa naiset söivät, sen todennäköisempää oli riski sairastua rintasyöpään. 1990-luvulla julkaistiin lisää tuloksia samasta hoitajien seurantatutkimuksesta ja tulokset osoittivat edelleen yhteyden vähärasvaisen dieetin ja rintasyövän esiintyvyyden välillä. Huolimatta tutkimustuloksista, kun American Cancer Society julkaisi ruokavalio-ohjeet syövän ehkäisemiseksi vuonna 2006, ne sisälsivät edelleen maininnan rasvan ja lihan välttämiseksi, koska runsasrasvaisten dieettien katsottiin lisäävän todennäköisyyttä ylipainoon ja tätä kautta lisääntynyttä riskiä sairastua syöpään. ACS:n ohjeet kyllä tiedostivat, että ”on hyvin vähän todisteita, jonka mukaan rasvan määrä ruokavaliossa lisäisi syöpäriskiä”.

1960-70-luvulla tutkijat löysivät yhteyden insuliinin ja syöpien välillä. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabetes naisilla altistaa rintasyövälle. Insuliini stimuloi soluja kasvamaan ja on todettu, että pahanlaatuisilla kasvaimilla on enemmän insuliinireseptoreita verrattuna terveisiin soluihin eli ne ovat alttiimpia insuliinin vaikutukselle ja näin kasvulle. Prosessi ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen vaan siihen liittyy myös IGF (insulin-like growth factor), jonka on todettu toimivan tekijänä syövän synnyssä. Syöpäsoluja ja hyvänlaatuisia kasvaimia syntyy vääjäämättä ihmisen vanhentuessa. Insuliini- ja IGF-hypoteesin mukaan syöpäsolut ovat kuitenkin erittäin vastaanottavaisia insuliinin ja IGF:n kasvuvaikutukselle, mikä saa syövän muuttumaan pahanlaatuiseksi ja leviämään muualle kehossa. Ne eivät siis itsessään aiheuta syöpää, vaan luovat syövän kasvulle optimaalisen ympäristön. Hypoteesi on kuitenkin vielä tutkimusalainen ja teoriatasolla.

Lähde:

Taubes, G., Good Calories, Bad Calories

Mainokset